Tämä pipo on maannut laatikossa varmaan vuoden ellei enemmänkin. Nyt sain sen lopulta valmiiksi ja siitä tuli hieno, virheitä täynnä mutta haitanneeko tuo.
Pipon reunaan tulee vielä karvareunus kunhan keksin mistä elukasta se sopii tehdä ja miten.
Käsityö on jonkin asian valmistamista käsin; joko työkaluja käyttämällä tai pelkästään käsin muotoilemalla, kuitenkin käyttämättä täysin automatisoitua työtapaa.
Tämä pipo on maannut laatikossa varmaan vuoden ellei enemmänkin. Nyt sain sen lopulta valmiiksi ja siitä tuli hieno, virheitä täynnä mutta haitanneeko tuo.
Pipon reunaan tulee vielä karvareunus kunhan keksin mistä elukasta se sopii tehdä ja miten.
Huput olalla |
Huput päässä |
Lisää lämmikettä lapselle!
Tästä tuli niin hieno että harmittaa ettei ole oma. Onneksi mahtuu mullekin jos vaikka joskus lainaan sitä 😉
Napit vielä kun näpertäisi...
Hämeen keskiaikamarkkinat kutsuvat ja piti alkaa tehdä lämpimämpää kerrosta lapsille ihan siltä varalta että kelit eivät suosi.
Kaavan väänsin ihan jonkun perus trikoomekon mukaan. Tein mekosta tarkoituksella oikein löysän kun tuo lapsi ei siedä yhtään puristavaa tai kiristävää vaatetta yllään. Tuon alle mahtuu pellavamekko ihan heittämällä. Toivottavasti useat saumat päällekäin eivät ala inhottamaan.
Mekon autenttisuudesta en ole yhtään varma mutta lasten kanssa mennään helpommalla. Saumat ompelin koneella mutta huolittelin ne käsin.
Kuvissa isänsä vyö lainassa. Tyttö tilasi itselleen vaaleanpunaisen vyön joten sen kimppuun sitten kai seuraavaksi. En tiedä onko luonnosta mahdollista saada vaaleanpunaista mutta jälleen kerran jos se lasta miellyttää niin sillä mennään.
Markkinat ohi ja nyt vasta kunnollinen vaatepäivitys tänne blogiin.
Ompelin siis itselleni ja miehelleni kokonaan uuden setin vaatteita, itselleni pitkähihainen mekko, helvari, sukat, essu ja huntu. Miehelle uudet hoset, lannevaate ja paita. Vaateet on 100% villaa ja huntu ja lannevaate pellavaa. Alusta loppuun käsin ommeltu.
Niistä tuli upeat.